Kiitokset teille myötäelämisestänne ja kauniista sanoistanne. Sattuuhan se, kovastikin, mutta elämä jatkuu ja  menneitä hetkiä  voi lämmöllä muistella.
Siivuttaessani  Polar juustoa sitä 15%:sta leivälle, huomaan hymyileväni, kun muistan kuinka yksi musta kuono oli tökkimässä kyynärpäähän, että äläpäs unohda.
Minulta kysyttiin eräänä päivänä, "kuka sinua nyt ulkoiluttaa". Niinpä, ihan itse on lähdettävä ja lähdenkin kunhan jalka paranee, ne jyrkät rinteet on vaan kavuttava ylös, joissa Rasse auttoi vetämällä.
Samoja polkuja kuljen, mukavia hetkiä muistellen.

Jonain päivänä teen tuonne kotisivuille esityksen Rassen riemukkaista päivistä... jonain päivänä.. niin... 
Oli se vaan erinomainen kaveri "Pilalle Hemmoteltu Dominoiva Rotunuuskija"  Kiitos.