"ole pienistä hetkistä onnellinen..."
Aivan ihana olotila, kun "pääsi" ulos, siis ihan pihalle, ei parvekkeelle.
Eipä siellä kuitenkaan oikein ollut mahdollista liikkua, vaan kiltisti siirryin autoon jolla hurruuteltiin terkkariin tikkien poistoon.
Haava näytti hyvältä, eikä ollenkaan niin hurjalle kun sairaalassa :), kunhan kipsin saa pois niin on varmaan kutistunut vieläkin.
Jännitystä päivään toi pieni n. 30 metrin ulkona kävely röntgeniin mennessä. Piha oli rosoinen ja jäinen, eikä hiekkaa muruakaan. Kyse siis terveyskeskuksen sisäpihasta, remontin takia kun piti kulkea ulkokautta.
Olihan mulla piikit sauvoissa, mutta ohut jää ja alla asfaltti niin eihää siinä mikään pitäänyt, vaikka kuin yritin niitä piikkejä maahan iskeä.
No, pystyssä pysyin ja kuvat onnistui. Vielä mua käytettiin kaupassakin. Tosin en siellä jaksanut juurikaan konkata, oli niin pitkiä ne hyllyjen välit. Kunhan nyt jotain sapuskaa keräsin.
Iltapäivällä soitti lääkäri ja kertoi kaiken olevan hienosti, luutuminen hyvässä vauhdissa joten nyt vaan pikkuhiljaa laitetaan painoa jalalle. Ensin kaks viikkoa puolella painolla ja sitten saa jo koko painonkin laittaa, jos kivulta kestää.
Hyvältä ainakin nyt tuntuu ja palvelu oli terveyskeskuksessa erinomaista. Kiitos  sairaanhoitaja Tuulan.