Perjantaina keksin leikkiä kivillä. eikös se niin ollut, että yksi leikkipäivä viikossa pitää mummot virkeinä :)
Kätsylän kivet saivat toimia nalleperheen kotiseudun rakennusaineina. Kovin on karua maisemaa. Toki tuolla kivien keskellä on pikkuinen lampikin, jäi vain kuvaamatta.
Onhan siellä rantakalliolla sentään joku istumassa.
Pupuperhe alivuokralaisineen asustelee sitten portaiden luona lattialla, eipä ole heilläkään kummoiset olosuhteet, mutta eiköhän tuo korjaannu ajan kanssa.
Siinä sitä kait ihmetellään kummallista kärpäsienimansikkaa, vai mikäköhän tuo on. Suuri se kuitenkin on.
lauantai, 28. kesäkuu 2008