Aurinkoa, lämpöä, tuomenkukkia, lapsenlapsia mitä muuta sitä enää osaisi toivoa.
Käveltiin katselemassa kuinka luonto hehkui ja esittelin "Kätsyäkin". Mukavaa oli huomata innostus  nuorten silmissä,... tänne minä tulen kesällä.
Poika selvitti nypläystyön idean ( on keskeneräisenä tyynyssä, eikä kukaan ole tajunnut sitä) Neito 13v oppi sen myös ja tuleekin minulle apulaiseksi kun koulut loppuu. Tosi mukavaa.

Vanhempi neito 16v tulee sen jälkeen ja haluaa virkata itselleen puseron. Kyllä minä olin heistä ylpeä.
Miniäkin "uhkasi" tulla kesälomallaan Kätsyyn tekemään jotakin, liekö ihan kutomaan :) Koko perhe käsillään tekevää porukkaa.
Niin, että mukava kesä tulossa. Kun koko perhe touhuaa käsitöiden parissa. Pojille pitää vaan keksiä jotakin.

Sain pienen toivomuksenkin jonka lupasin täyttää. Miniä ei ole virkkausihmisiä, muuten tekee kyllä lähes mitä vaan, mutta koukku ei tottele. Niin siis, lupasin tehdä ison huivin, jostakin ei kutiavasta langasta. Olen tässä illalla pähkäillyt mitä lankaa se voisi olla, kun ei minulla ole niin monipuolista kokemusta langoista. Oisko alpakka? Merinosilkki, vaikka kaksinkertaisena? Salomoninsolmut oli toiveena ja huivin tulee olla suuri jotta siihen voi kunnolla kietoutua. Kertokaa ihmeessä...
Pieni on kaunista eikö niin... vai mitä mieltä olette?

1548502.jpg