Wuff, se on kuulema ollut joku päästäinen tai pässiäinen tai joku. Tänään kuitenkin pääsin pitkälle lenkille, kun oli aurinkoinen ilma eikä äiskä ollut töissä.
Kai se sitten on sitä pääs...jotakin.
Mulla oli hieman kiire kun mentiin ja ajattelin ehtiä mahdollisimman paljon, ennenkuin tuo ihminen taas kääntyy kotiinpäin.
Mentiin kohti rantaa, sinne missä aina kesälläkin kävellään. Hiukan piti mutkitella pikkupolkuja kun hiihtolatuja oli ristiin rastiin, eikä niillä saanut kuulema kävellä. Paljon siellä olikin hiihtäjiä.
Ranta näkyy jo. Mennää nyt äkkiä.
Äiskä ootteli aina, että ketään ei ollut linjalla kun otti kuvaa, kaikki kun ei tykkää siitä että tuolla kameran kanssa heiluu ja kuvailee. Niin se sano, en minä tiedä.
Aikamme etittiin että löytyi tyhjä penkki, ja päästiin eväille.
No, mä ehdin jo ne makkarat syömään, pitäs mennä jo. Kuis kauan tässä pitää oottaa, että pääsee lähtemään.
Muka kahvit juomatta vielä. Juu, juu jäi yks' muffinssi äiskällekin.
Kateltiin siinä sitten tuota valkeutta, ihan on kuin sydäntalvella.
Kyllä tässä kelpaa pyöriä, pehmeää puhdasta lunta.
Kyllä sitä pyörittiinkin, joka viiden metrin välein (toim. huomautus)
Mukava lenkki se oli, vaikka en yhtään päästäistä nähnyt.
Olikohan se sitten joku muu........ pääs.. Wuff, ei näistä ihmisten kotkotuksista aina ota selvää.