Ensinnäkin kiitokset myötäelämisestä tuon käsityökeskus jutun kanssa. Näinhän se menee, kunnanisät tekevät minkä he parhaaksi katsovat viis muusta. Toista tilaa etsitään, mutta vastaavaa on mahdoton löytää. Tuo kun on(oli) jo siinä virassa niin kauan ollut niin siellä on (oli) kaikki kohdallaan.

Olen tässä valoisampia päiviä odotellessa kierrellyt blogeissa ja miettinyt mitä oikein keksisi  uutta ja mielenkiintoista käsityöpiiriin. Tulos on luonnollisesti sitten ihan  liiankin runsas :)
Aivan mielettömän idearikkaita taitavia ihmisiä koko blogistania täynnä.

Minun piti tässä joululoman aikana jatkaa tuota silkkinauhakirjontaani, mutta olen johonkin tallettanut pohjakankaat niin hyvin ettei löydy. Hukassa ne ei luonnollisestikkaan ole ei... ei....
Maanantaina pitää katsoa josko täältä jommastakummasta kangaskaupasta löytyisi.
Pientä tauluntapaista ajattelin pojantyttärelle synttärilahjaksi. 

Tampereen messuilta ostin Angorinan ihanaa Angorilla silkkiä
1065961.jpg
ja siitä väkertelin huivin ihan itselleni en raatsinutkaan antaa pois. Hapsut vielä puuttuu, kun ei kukaan ole kerinyt tuota toista vyyhteä kerälle, kummaa laiskuutta.
Kuvaa sitten kun aurinko paistaa, edes vähän.

Aloitin muuten taas villapaidankin, en siis ensimmäisestä viisastunut. Pojalle tulossa harrikkapaita Riitan ohjeilla. Saas nähdä kuinka käy, mustalanka(kaan) kun ei ole minulle se kaikkein helpoin neulottava. Aikaa on onneksi maaliskuuhun....kait.
Kevättä kohti mennään, pieni talvi tuossa välissä, mutta se vaan piristää.