Tänään oli viimeinen työpäivä tuvalla. pariviikkoa ensin lomaa ja sitten se on virallisestikin ohi. Hiukan on haikea olotila, vaikka tuolla viikottain käyn kuitenkin  keskustelukerhon puitteissa ainakin.
Asiakkaat yllättivät iloisesti isolla kukalla jonka nimeäkään eivät tienneet. En tunnistanut minäkään, mutta epäiltiin kyseessä olevan joku traakkipuu vai miten se oikein sanotaan.
Tämän näköinen:
900996.jpg

Juurella kynttilämökki jonka pomo ojensi kiitokseksi. Siellä oli tuikku sisällä, mutta en sitä kyllä polta vaan käutän Led-kynttilää. Koetan jotenkin järjestellä sen tuonne kukkaviidakkooni nätisti ;)

Mitä nyt sitten. Opiston hommat jatkuu ja näpertämisaikaa jää enemmän ja ihanista syyspäivistä voi nauttia vapaammin (toivottavasti).
En yleensä jää märehtimään mennyttä, vaan koen sen aina uuden alkuna. Yksi ovi kun sulkeutuu, avautuu uusi ovi tilalle. Ja määräaikaisesta hommastahan olikin kyse.