Olen tässä purkanut "patoumia" vääntämällä ja kääntämällä yhdistettyä
työ- harrastus- ja makuuhuonetta uuteen uskoon, nyt näyttää taas hetken hyvälle.
En kyllä olisi uskonut olevani ihan sellainen sottapytty kuin nurkat antoi ymmärtää, huh huh.
Siinä touhutessa mietin tuota eilistä löytöäni.

Jos en olisi juuri sillä hetkellä mennyt ulos, en olisi varmaankaan tuota nypläystyynyä saanut, koska tuo rouva oli juuri lähdössä autollaan pois.
Pakko tässä nyt on olla jotain kohtalokasta ;)
Ilman muuta täytyy kokeilla oppisinko nypläämään, edes yhtään ja jos opin niin sitten opettaisin sen taidon myös pojan tytöille jos heitä vaan kiinnostaa.
Muistelen, että minulla olisi jossain kätköissäni jopa sellaisia pellavalankapuolia, joissa on ohutta lankaa. Kävisiköhän ne harjoitteluun??
Kuinkahan tässä nyt taas kävi näin. Se neulekonekkin on vielä osina :( ja uutta juttua vaan pitää yrittää.

Ja hei, kyllä se kahvipussiohjekkin kuvineen tulee, kunhan mannekiini toipuu sairaudestaan "työkuntoon". En ole unohtanut.