Aamun valjetessa kauniina ja aurinkoisena onkin todella rentouttavaa jo ennen aamukahvia aloittaa keittiön tiskialtaiden putsaus. Jotakin on pielessä, kun vettä tulee, mutta ei mene pois. Muutama tee se itse kikka, jonka jälkeen todetaan, oma voimattomuus ja tartutaan luuriin . Huoltoyhtiön tätönen kertoo, että " Voi kun huoltomiehet juuri kävivät eikä tule ennen iltapäivää."
Jospa soittaisit ja nyt juuri, sillä haluan aamukahvini puhtaasta pannusta.
" Ei ne kyllä hyvää siitä tykkää"
En muuten tykkää minäkään, joten haluan huoltomiehen , avaamaan viemärin mahdollisimman pian.
Kymmenen minuutin kuluttua seisoo huoltomies oven takana ja homma hoituu. meikäläinen saa kaffeensa.
Kaffen jälkeen sitten siivoiltiin Rassen eilisen mutakylvyn jäljet. Multaa oli lattialla ihan kiitettävästi, mutta eikös ne mutakylvyt ole terveellisiä.
Päivälenkillä sitten tavattiin ihastuttava kanssa ihminen joka ystävällisesti kyseli Rassen vointia. kerroin eilisen seikkailun, ollen hyvin onnellinen kun kaikki tuntuu olevan edes kohtuullisen hyvin.  Eilen siis:

Rasse halusi lähteä lenkille tuonne pikkulammelle jossa on käyty viimeksi keväällä. Hän kulki määrätietoisesti polkua tietäen tarkkaan minne halusi. Sitten laiturille katselemaan sorsia. paikka ei ole sovelias uimiseen, mutta hän käveli rannalta veteen ja sielläkin niin pitkälle , että vain pää ja selkä olivat vedenpinnan yläpuolella. Ja nautti, kyllä sen huomasi. Lopulta ylös noustuaan oli hiukan kylla surkean näköinen. Lampi on mutapohjainen ja koira ollut siellä mudassa. Ei muuten tuoksu hyvälle.

No tuon kerroin kanssa ihmiselle johan sain hyvin ystävällisen vastauksen: " Koirat on sellasia, ne menee mieleisiinsä paikkoihin aina ennen kuolemaansa"   Juu kiitos vaan.