Aurinko paistaa, kirkas taivas. Siispä pakataan reppu ja matkaan. Suunnataan poluille joilla käveltiin kevään alkupäivinä.
Ensimmäisenä tavoitettiin pieni villi omenapuu, oikeastaan sitä halusinkin kuvata.
Sitten pikaisesti metsään, jossa oli kuumaa ja kosteaa ja valtavan vihreää.Niin ja hyttysiä.
Keväinen polku harjulla oli muuttunut lähes viidakoksi.
Eipä juuri auringonvalo päässyt läpi ennekuin harjun päällä.
Tässä vaiheessa Rasse oli jo varma, että lammelle mennään ja vauhti kiihtyi.
Tuolta lampi jo pilkottaa, enään jyrkkä rinne alas ja polku on liukas.
(kamera ei ole vinossa) Koetin jotenkin saada tuon jyrkkyyden esiin, mutta ei se oikein onnistunut.
Kyllä ruskea suolammen vesikin näyttää siniselle, kun taivas peilautuu tyyneen pintaan.
Uimaan ei tällä kertaa uskaltauduttu, vettä piti kyllä roiskia ja penkkoja raataa, mutta silti ei rohkeus riittänyt :)
Syötiin pienet eväät ja jatkettiin matkaa.
Jos olikin alkumatka ollut vehreää niin nyt maisema muuttui
Tuonne olisi tarkoitus suunnata. Pehmeää sammalta, kuivia kuusenoksia ja hyttysiä.
Oli siellä valtavasti kukkiakin pienet Suo-orvokit kukkivat
Oli jotenkin hellyyttävän näköisiä siellä synkkien kuusien alla.
Oli myös lammikko, se sama jota keväällä kuvasikin.Ja hyttysiä
Nyt se oli kammottavan näköinen, musta, likainen ja sieltä nousi joku "suopeto" ;)
Me jatkettiin matkaa kiireesti.
Kotimatkalla käytiin katsomassa koristeomenapuuta josta jo kuvia on ollutkin, mutta tässä pari lisää.
Oikein hyvää helluntai-iltaa.