Vanhat kansakouluajan laulut soivat tänään tuvalla. Olin koonnut laulunsanoja vihkoseksi ja saimme paikallisen pelimannin säestämään, välissä muisteltiin koulun laulutunteja. Yllätykseksemme myös paikallinen lehti huomioi meidän vaatimattoman tapahtumamme lähettämällä toimittajan paikalle.
Väkeä oli kolmattakymmentä, silleen juuri sopivasti ja laulu raikui. Oli oikein mukava tunnelma.
Kun laulut oli laulettu alkoikin keskustelukerho, jossa rakennettiin ihan omaa "yhteiskuntaamme", mielikuvitus ja toiveet peliin. Olipa taas porukka vauhdissa :)
Kun asiat koottiin yhteen, tuli meidän omasta kaupungistamme paikka jossa ihmisiä ei kategorioida lokeroihin, vaan saamme olla yhdessä kunnostamme riippumatta. Luonnollisesti. 
Realististahan se ei ole, mutta ei ollut tarkoituskaan, pääasia, että voimme hetken olla "päättäjiä" :)
Oikein mukava työpäivä ja sinne karisi kaikkii alakulo jos sitä nyt oikeasti olikaan.

Niin ja terveisiä Rasselta. On taas kuin ennenkin. Tassu kesti hyvin ja kävely maittoi.
Kiitos kaikille hyvistä vinkeistä.
Haen vastaisuuden varalle tuonne lääkekaappiin sidetarpeita jos vahinko sattuu uudestaan. Ovatpahan valmiina.
Eihän vesisadettakaan tule jos on sontikka mukana, mutta unohdappas se kotiin niin johan sataa.