Sain aamupäivällä jonkin turhautumiskohtauksen ja purin muutaman keskeneräisen ikuisuusprojektin. Ei ne kumminkaan koskaan olisi valmistuneet. Siitä suorituksesta tyytyväisenä, istuin hörppimässä kaffettani, kun ovikello kilahteli.
Sieltä oli tulossa sylillinen

" Uusi ompelu ja käsityökerho" kirjoja  14 kpl. Kysyttiin vielä, että huolinko, no toki huolin. Melkein koko sarja.
Katsokaas mitä huiveja

Samalla sain kutsun ensi viikolla mennä valitsemaan mitä haluan hänen käsitytarvikevarastostaan. Hän muuttaa pois ja pienempään asuntoon, eikä voi viedä niitä mukanaan.
Tiedän vaan, että hän on ollut monipuolinen käsityöihminen, joten odotan mielenkiinnolla.

Tuli vaan mieleen, että onneksi asun vielä (toistaiseksi ainakin) yksin ;)  Rasse nyt ei pahemmin valittele.