Niin, oppii se vanha koirakin vielä uusia temppuja, kun ei muutakaan voi. Oppii, jos ei muuta, niin ainakin kärsivällisyyttä.
Kaiken tekemiseen kun menee tuhottomasti aikaa. Hyvää koulua se on meikäläiselle hosujalle.

Päivällä katselin vanhoja "Kasari" lehtiä, joita naapuri toi ihailtavaksi. Ne ovat tuolta 70-luvun alusta, ei sen vanhempia, mutta olihan mainokset nostalgisia. 
Niissä oli muuten tosi hyvälle kuulostavia ruoka- ja leivontaohjeita. 
Paljon on ruuanvalmistuskin muuttunut tässä ajassa. Siitä huolimatta tai juuri siitä syystä kirjoittelen noita ohjeita huomenna ylös talteen.

Korttejakin olen hiukan väkerrellyt, leikkaaminen onnistuu kun laitan kuvan vasemman käden sormien väliin ja siinä sitten pyörittelen sitä mukaa kun leikkaan. Tuhertamistahan se on, mutta pikkuhiljaa kuitenkin valmistuukin.
Niin ja kokeilin minä kuinka onnistuu pitkien hiusten pesu yhdellä kädellä. Vasen käsi tuorekelmuun kiedottuna suihkukoppiin ja kokeilemaan. Ajattelin, että jos ei onnistu niin pakko on  käydä leikkauttamassa lyhyeksi, ja se ei innostanut.
 Hyvin meni, puhtaaksi tuli ja muotovaahdonkin sain laitettua, ettei hiukset ihan silmille lennä.
Musta tulee vielä melkoinen temppuilija ennenkuin 6 viikkoa on mennyt ( jos en kaatuile sitä ennen ):)

Huomenna sitten aamusta keinotellaan ihmismäiset vaatteet päälle ja terkkariin tarkistuttamaan ranteen luiden asento. Kyllä ne siellä hyvin on, mutta mennää nyt kuitenkin ;)